Metso ilman pyrstöä-Capersaillie without tail

Torstai 10.5.2018 klo 23:15 - Harri Paananen

4-2.JPG

Toinen mieleen painunut tapaus osoitti kuinka yksi sattumus voi muuttaa tilanteen soitimella ja siten vaikuttaa mahdollisuuteen jatkaa sukua.
Another case that has come to mind has shown how one coincidence can change the situation in Capercaillie's mating field and thus affecting the ability to get to mate.

Soidinta oli hallinnut vahvoin ottein sama kukko jo useamman kevään ajan.
Hallitsevana kukkona se oli saanut hoitaa suvun jatkamisen kaikkien neitojen kanssa.
Kun vietin kevään ensimmäistä yötä kojussa, se saapui tutulle vakiopaikalleen suorittamaan soidintaan. Kun aamu alkoi sarastaa, huomasin sen pyrstön puuttuvan lähes kokonaan. Pyrstössä oli vain muutamia sulkia jäljellä. Ilmeisesti kettu tai joku muu petoeläin oli yrittänyt saada sitä saaliikseen, mutta onnistui saamaan vain pyrstösulat.
Mating field had been dominated by the same male Capercaillie for many more spring time. As a dominant male, it was able to mate with all females. When I spent the first night of the spring in the hide, it came to familiar standard place to perform normal rituals. When the morning started to shine, I noticed that its tail was almost completely missing. There were only a few feathers left in the tail. Obviously a fox or some other predator had tried to catch it, but only managed to get feathers from the tail.

1-2.JPG

Metso käyttäytyi soitimella normaalisti ja itsevarmasti.
Viereistä tonttia pitävä Metso on haastanut tätä hallitsevaa kukkoa jo monena keväänä. Sama toistui nytkin. Aamulla Metsot ottivat yhteen toisia siivillä hakaten ja nokalla kopsien. Tämä ensimmäinen erä päättyi ratkaisemattomaan ja pyrstötön kukko sai vielä pitää paikkansa. Aamun edetessä tuli toisen erän aika. Ilman pyrstön tasapainotusta ja tukea hallitseva kukko ei pystynyt tarpeeksi vastaamaan haasteeseen. Haastaja pääsi niskan päälle ja näin valta soitimella vaihtui. Pyrstötön kukko siirtyi tontiltaan sivuun ja uusi hallitsija omi sen itselleen.
This dominant Capersaillie behaved normally and confidently. A nearby cock has been challenging it for several seasons. The same thing happened again. In the morning the cocks fought with the strikes in their wings and at the ankle. This first batch ended in an unresolved and tailless cock remained a sovereign. As the morning progressed, the second batch took place. Without a tail balancing and supporting, the dominant cock was not able to respodn to the challenge anymore. The challenger reached the neck and thus the power changed. The tailless cock moved to the side and the new ruler became the area for himself.

16-2.JPG

Ensimmäinen taistelu-First battle

55-2.JPG

Toinen taistelu- Second battle

66-2.JPG

7-2-2.JPG

Valta vaihtuu- The power changes

3-2.JPG

Hävinnyt kukko siirtyy sivuun- The lost cock moves to the side

17-2.JPG

Soitimen uusi hallitsija ilmoittaa muille asemastaan- A new dominant cock informs others of his positions.

Metson soitimen järjestelmä on yksinkertainen ja tarkoituksen mukainen. Taisteluissa esiin tuleva vahvuus osoittaa Metson olevan kaikin puolin hyvässä kunnossa. Vain vahvin kukko pääsee jatkamaan sukua muiden jäädessä niin sanotusti nuolemaan näppejään. Näin luonto varmistaa lajin säilymisen kannalta parhaan mahdollisen geeniperimän siirtymisen tuleville sukupolville.
The Capersaillies mating system is simple and purposeful. The strength that emerges in the battles shows that dominant Capersaillie is in good shape in every way.
Only the strongest cock can continue to mate. In this way, nature ensures the best genetic heritage for future generations for survival.

Terveisin-BR Harri

Avainsanat: Metso, Capersaillie, pyrstö, tail

Potkurimetson tarina-The story of Propeller Capercaillie

Tiistai 24.4.2018 klo 22:08 - Harri Paananen

Olen seurannut ja kuvannut aktiivisesti Metson soidinta kymmenen vuoden ajan. Kevään aamuyöt ja aamut toukokuun alussa ovat tarjonneet useita mieleenpainuvia tapahtumia. Yksi niistä on Potkurimetson tarina.

I have followed and actively photographed Capercaillie's mating period of ten years. Spring mornings in the beginning of May have offered many memorable events. One of them is the story of Propeller Capercaillie.

9-2.JPG

Hallitseva kukko-The dominant cock

Soitimella Metsokukoilla on omat tonttinsa, joilla ne pitävät joka- aamuista kevättanssiaan odotellen neitoja paikalle. Soitimen hallitseva kukko pitää hallussaan soitimen ydintä, jota se puolustaa ympärillä olevilta haastavilta kukoilta.

On the mating area, every Capercaillie cock has its own plot, where they keep every morning rituals waiting for the ladies to come. The dominant cock possesses the core of the area, which it defends from the challenging cocks around.

Soitimen reunassa omaa tonttiaan piti myös muista poikkeava kukko. Se soi samalla tontilla nyt kolmatta kevättä. Kokonsa puolesta se oli jo aikamies, mutta sen pyrstön sulat eivät olleet täysin ehjiä. Selvimmin se poikkesi muista omalaatuisen käytöksen puolesta. Kesken soidintanssin se alkoi ajaa takaa omaa pyrstöään. Se pyöri aikansa ympyrää aivan kuin kissa häntäänsä jahdaten. Pyörimisen lopetettuaan se hetken äimisteltyään aloitti taas normaalin sointinsa. Jonkin ajan kuluttua se alkoi taas pyöriä ympyrää jahdaten pyrstöään. Siksi aloinkin kutsumaan sitä Potkurimetsoksi. Miksi se näin käyttäytyi? Oliko se saanut joskus osuman pyrstöön soitimessa vai oliko kenties kettu tai metsämies sitä pyrstöön satuttanut? Vai säikähtikö se omaa viuhkamaista pyrstöään?

At the edge of mating area kept its own plot a little bit abnormally behaving cock. It was making own rituals at the place now the third spring. For its size it was already full-grown , but the feathers of its tail were not entirely intact. It differed most from others in favor of omnivorous behavior. Among the normal ritual it started to run its own tail. It spins the circle just like a cat snatching its tail. After turning the rotation, it began its normal ritual. This it repeated again and again. That's why I started to call it the Propeller Capercaillie. Why did it behave like this? Did it sometime get hit by a tail in mating area or if maybe a fox or a hunter hit it with a tail? Or did it frighten his own tail?

33-2.JPG

Potkurimetson pyrstön sulat eivät olleet täysin ehjiä. Propeller Capercaillies feathers of its tail were not entirely intact.

8-2.JPG

Se pyöri ympyrää aivan kuin kissa häntäänsä jahdaten. It spins the circle just like a cat snatching its tail.

1-2.JPG

Uudestaan ja uudestaan...Again and again

Yleensä se pysytteli sopivan matkan päässä toisista ja ei pyrkinyt haastamaan muita aktiivisesti. Eräänä aamuna se kuitenkin erehtyi tulemaan liian lähelle hallitsevan kukon tonttia ja siitä seurasi lyhyt ja lopputulokseltaan selvä taistelu. Potkurimetso poistui paikalta hävinneenä. Päivällä poistuessani kojusta huomasin vahvan verivanan kirjavoiman jälkijanan. Päättelin sen olevan Potkurimetson pakojäljen. Sen jälkeen en ole enää Potkurimetsoa soitimella nähnyt. Oliko sen taistelussa saama haava niin paha, että sen menehtyi sen seurauksena?

In general, it remained at a suitable distance from others and did not try to challenge others actively. One morning, however, it mistakenly came too close to the dominant cock plot and followed a short and definitive battle. The Propeller Capercaillie left the place as lost. In the day I left the tent, I noticed a trace of a strong bloodstream. I decided it was a Propellers bloodstream. After that, I have not seen it anymore. Were the wound it had gotten in the fight so bad that it died as a result?

4-2-2.JPG

Kuhtalokas taistelu. A fatal battle.

5-2-2.JPG

6-2-2.JPG

Voittajan uho. The winner's ear.

Sen olemus ei henkinyt muiden metsokukkojen tavoin itsevarmuutta. Ehkä sen kokemukset soitimella olivat saaneet sen epävarmaksi ja se saattoi koitua sen kohtaloksi. Kokonsa puolesta se olisi voinut pärjätä paremmin, mutta epävarmuus näkyi myös taisteluissa. Se ei pystynyt pitämään puoliaan.

Its essence was not confident like others. Perhaps his experiences had made it uncertain and that could to become its fate. For its size, it could have been better, but uncertainty was also evident in battles.

7-2.JPG

Myös meidän ihmisten elämän taisteluissa usein itsevarmimmat keräävät eniten voittoja.
Onneksi häviäjän kohtalo on harvoin yhtä kova ja totaalinen kuin Potkurimetson.

Also in the struggles of our lives, the most self-confident gather the most profits. Fortunately, the fate of the loser is seldom as hard and full as the Propeller Capercaillies.

Terveisin-BR Harri

Avainsanat: Metso, Capercaillie